Marokko laillistaa Beldia-kannabiksen viljelyn!

Marokko hyväksyy kannabiksen laillisen viljelyn

Pitkän odotuksen jälkeen Marokossa kehitetty kannabislajike, joka tunnetaan nimellä ”Beldia”, on saanut kannabistoiminnan sääntelystä vastaavalta kansalliselta virastolta ANRACilta luvan laillisesti viljeltäväksi Alhucemasin alueella. Päätös on merkkipaalu kohti laillista kannabisviljelyä Marokossa. Beldiaa on tarkoitus käyttää esimerkiksi kosmetiikka- ja farmakologiateollisuudessa.

Beldian laillinen viljely Alhucemasin alueella

Hankkeen aloitteen teki Kétaman alueen johtajat Alhucemasin lähellä. Hankkeen edelläkävijä on Abdellatif Adbib. Adbib on kannabiskulttuurin asiantuntija, ja hän puhuu kannabiksen terapeuttisten vaikutusten puolesta säännellyssä käytössä. Hänen mukaansa Beldian laillinen viljely voi parantaa viljelijöiden elämänlaatua ja hyödyttää alueen taloutta.

Beldian viljelyyn tulee tiukkoja ehtoja, ja sen laajuus riippuu testien ja biologisten analyysien tuloksista, kertovat asiasta perillä olevat lähteet. Adbibin Kétamassa perustama maatalousosuuskunta, jossa on kolmekymmentä viljelijää, on saanut ANRACilta ensimmäiset luvat vuosien salassa tapahtuneen viljelyn ja syrjäytymisen jälkeen.

Pohjoisella alueella, jossa laillinen kannabisviljely on sallittu, ANRAC on perustanut kolme keskusta kannabiksen viljelyä, sadonkorjuuta ja jalostusta varten. Keskukset sijaitsevat Chefchaouenin, Taunatin ja Alhucemasin alueilla. Beldian viljely keskittyy Alhucemasin alueelle, ja Kétamaan on suunnitteilla jalostusyksikkö.

On huomionarvoista, että näillä alueilla tällä hetkellä laillisesti viljeltävä ja jalostettava kannabis perustuu ulkomaisiin siemeniin ja tuotuihin kasveihin, kuten Adbib korostaa. Osuuskunta suunnittelee aloittavansa istutuskampanjan tämän maaliskuun aikana ja perustavansa jalostusyksikkönsä lähikuukausina ANRACin valvonnassa.

Abdellatif Adbib, 65, on myös puhunut YK:n viranomaisille kasvin terapeuttisten vaikutusten puolesta säännellyssä käytössä. Beldian THC-pitoisuus on alle 1 %, ja tämä on kasvin pääasiallinen psykoaktiivinen aine. Marokkolainen Beldia voidaan siis mahdollisesti viljellä laillisesti teolliseen käyttöön, mikä hyödyttää viljelijöitä ja alueen taloutta.

Beldian laillisen viljelyn hyväksyminen Marokossa on merkittävä muutos maan kannabissääntelyssä. Se avaa uusia mahdollisuuksia keskeisillä teollisuudenaloilla ja tarjoaa tien eteenpäin viljelijöille, jotka ovat eläneet vuosia salassa.

Abdellatif Adbibin aloite kuvastaa lähestymistapaa kannabiksen säänneltyyn käyttöön, sen mahdollisiin hyötyihin yhteiskunnalle ja paikalliselle taloudelle.

Tulevina vuosina on odotettavissa, että tätä kasvia viedään laillisesti Eurooppaan maihin, joissa virkistys- ja lääkekäyttö on sallittua. Tällaisia maita ovat Yhdysvallat, Alankomaat, Ranska ja Saksa.

Kannabiksen käytön synkkä menneisyys Marokossa: hävittämisestä laillistamiseen

Kannabiksen viljely Marokossa on kasvanut maailmanlaajuisen kysynnän ansiosta. Vaikka maassa on perinteisesti suvaittu kannabiksen käyttöä, huolet haitallisista terveysvaikutuksista ja yhteiskunnallisista seurauksista ovat johtaneet siihen, että tätä kantaa tarkastellaan nyt kriittisemmin.

Hävittämisyritys (2003–2010):

Vuonna 2003 kannabiksen tuotanto Marokossa saavutti huippunsa. Sinä vuonna YK:n huumausainetoimisto UNODC julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 135 000 hehtaaria, mikä vastaa 1,48 prosenttia maan viljelykelpoisesta maasta, oli omistettu kannabiksen viljelyyn. Tuotannon arvioitiin olleen 3 070 tonnia hartsia. Ratkaistakseen ongelman Rabatin hallitus toteutti laajan hävittämispolitiikan vuosina 2003–2010. Aloite herätti vastustusta historiallisesti syrjäytetyissä Rifin heimoissa, jotka puolustivat tätä toimintaa pääasiallisena tulonlähteenään. Hallituksen ankarasta sortotoimista huolimatta kannabiksen viljelyala pieneni vuoteen 2010 mennessä 50 000 hehtaariin.

Laillistaminen (2020–2022):

Joulukuussa 2020 YK:n huumausainekomissio hyväksyi kannabiksen poistamisen vaarallisten huumeiden luettelosta, minkä ansiosta Marokko voi luoda lainsäädännöllisen kehyksen sen tuotannon ja käytön sääntelyyn. Helmikuussa 2021 Marokon hallitus hyväksyi lääke- ja teollisuuskannabiksen käytön laillistamisen. Tavoitteena oli hyödyntää taloudellisia mahdollisuuksia, parantaa maatalouden tuloja ja torjua huumekauppaa. Virkistyskäyttö on kuitenkin edelleen kielletty, ja THC-pitoisuus on rajoitettu 0,2 prosenttiin. Kannabikseen liittyvien toimien sääntelystä vastaamaan perustettiin kansallinen virasto ANRAC.

Kannabiksen laillisesta käytöstä annettu laki hyväksyttiin toukokuussa 2021, ja siitä lähtien Tangerin–Tetouanin–Al Hoceiman alueelle on tullut lisää investointeja. Lokakuussa 2022 ANRAC:n valvonnassa myönnettiin ensimmäiset kymmenen lupaa, jotka rajattiin kolmeen Rifin provinssiin: Al Hoceimaan, Chefchaoueniin ja Taounateen.

Taloudellinen hyödyntäminen:

Koska kannabiksen laillisuudesta keskustellaan Marokossa, tuotanto on alettu dekriminalisoida. Vuoristoisella alueella ei ole muita viljelykasveja, joten hallitus on antanut viljelijöille luvan jatkaa pieniä tuotantoyrityksiään. Hasiksen tuotanto, sekä vientiin että matkailijoille, on luonut pimeän talouden, joka tarjoaa rifiläisille jatkuvaa työtä ja tuloja. Verot uhkaavat kuitenkin viljelijöiden tulojen turvallisuutta.

Virkistyskäyttö ja laillistamiskeskustelu:

Ennen kannabiskaupan kansainvälistymistä marokkolaista kifiä kulutettiin paikallisesti sebsi-nimisissä piipuissa, käytettiin resepteissä ja ajoittain sufien uskonnollisissa riiteissä. Vaikka kannabis kiellettiin itsenäistymisen jälkeen, Rifin alueen suvaitsevaisuus ja sen taloudellinen merkitys ovat herättäneet keskustelun laillistamisesta.

Vuonna 2009 esitettiin ehdotus, jolla kannabiksen asemaa perinteisenä yrttilääkkeenä pyrittiin muuttamaan. Vuonna 2014 PAM ehdotti lakia, jonka mukaan virkistyskäyttö pysyisi laittomana, mutta lääke- ja teollisuuskäyttöön tarkoitettu tuotanto säänneltäisiin. Vaikka keskustelu kannabiksen laillistamisesta oli pitkään tabu, viime aikoina keskustelu on lisääntynyt ja kannatus kasvanut. Osa kannattaa säänneltyä laillistamista keinona torjua harmaata taloutta ja tuottaa verotuloja, kun taas toiset varoittavat mahdollisista riskeistä.

Marokko on tärkeässä käännekohdassa: maan pitää tasapainotella kulttuuriperintönsä säilyttämisen ja kannabiskulutukseen liittyvien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen välillä. Se, miten maa tähän kysymykseen suhtautuu, vaikuttaa paitsi Rifin alueeseen myös siihen, miten Marokko nähdään maailmalla ja millainen sen asema kansainvälisillä areenoilla on. vaikuttaa maailmanlaajuisiin käsityksiin.